Muutakin kuin vain mustelmia

On se ihanaa kun koira osaa juosta nätisti vierellä. Minulla oli semmoinen olo, että nyt juostaan. Misha sen kuin vain hyppi ja pomppi siinä vierellä ja ajattelin, että onneksi saan hallittua sitä vähäsen hihnalla. Noh, jotenkin hienosti se kuitenkin pääsi mun eteen kamppaamaan ja kaaduin nenälleni. Nyt on ihana mustelma ja haava oikeanpuolimmaisessa polvessa. Saman päivän aikana se vielä hakkas ylipitkällä kuonollaan leukaan. Noh, osas se olla hellyyttäväkin ja nukkua kainalossa. Kaikkein oudoin juttu oli, että tykkäsin kaatua.. Se oli kivaa pitkästä aikaa, vaikka haavaa nipisteli, housut ja hanskat meni rikki sekä tuli iso ruma mustelma... Mutta mä vaa nauroin ja hymyilin omahyväsesti..

Mutta kyllä se koira on muutakin tehnyt kuin aiheuttanut mammalle mustelmia. Olemme vähäsen edistytty agilityssa.... vaikkei minusta siltä tunnukaan. Olen huomannut, että Misha ei vain millään uskalla mennä umpimustasta putkesta. Ihanan värikkäistä se kyllä menee ja lujaa, vaikka olisikin niin kiemuralla kuin vain voi olla. Pitää siis ottaa mustien kanssa "alusta" ja vetää niin ettei nekään enään pelota.

Pussia olen kerran kokeillut. Potentiaalia näyttäisi löytyvän, mutta kuulemma taas ohjaaja on liian hidas. Minun tarkoituskena oli juosta pussin päähän ottamaan koira vastaan (ja tottakai pitää sitä pussia ylhäällä), mutta kun koira oli jo menossa niin minä vielä jumittelin ihan jossain muualla. Siksi se ei sitten uskaltanutkaan mennä siitä. Juuri silloin treenit ei muutenkaan meidän osalta mennyt aivan putkeen, sillä Misha vaan karkaili muiden luokse. Ai että kun silloin meni kaaliin. Se siis karkas enemmänkin kuin vain yhden tai kaksi kerta.. Silloin mä vain päätin, että NYT ULOS! Avasin oven ja marssin pihalle, jolloin Misha säntäs mun perään muiden luota. Hihna tosin unohtui hallin sisäpuolelle, mutta onneksi ulkona ei ollut muita.

Toisaalta odotan niin innokkaasti lähemmäksi kesää ja sitä ajokorttia, että pääsisi taas Ojankoon treenaa. Silloin voisin olla sen hetken kun me jaksamme treenata, sekä siihen aikaan kun itselle sopii. Olemme molemmat aika laiskoja, et 2 - 4 tunnin treenit on meille aika tylsiä ja pitkäveteisiä... Ja kun loppuajan yritän rauhoittaa piippaavaa koiraa.

Yhessä vaiheessa meiltä sujui aidat sarjana, tai putkesta aidalle ja niin pois päin. Epäonnistuneet kohdat varmaan oli ihan oma vika, tai treenauksen puutteista. Pitäisi vain treenaa, treenaa ja treenaa.

Hate this...

Okei, minun oli pakko vaihtaa osoitetta, sillä Google vihasi minua ja minä sitä. Se nimittäin poisti edellisen bloggerin ja sain vain puolet pelastettua. Kaikki kommentit meni ja kellonajat kusee. Minua ketuttaa tämä enemmän kuin teitä. Google jopa poisti YouTube tunnukseni, vaikken Tuubitunnustani tehdessäni mulla edes ollu mitään Google tunnusta!

adköjlsj

Joten... Jatkakaamme tällä osoitteella.

Arigatoo gozaimasu soshite gome'nasai.

Pieni päivitys kuulumisista

Koska en ole nyt jaksanut pitkään aikaan päivittää, niin ajattelin, että nyt olisi korkea aika.

Misha vieläkin haukkuu vastaantulijoille. Myös ihmisille. En enään ikinä halua ottaa syksypentua, koska etenkin täällä peräpötkylässä ei ole paljoa ketään liikkeellä ja on muutenkin vaikeaa sosiaalistaa yhtään mihinkään. Toivon että kesällä saisin itsekin jonkun inspiraatiokärpäsenpureman, jolloin saisin raahattua itseäni vähän useammin ulos treenaamaan.

Olen nyt ollut todella paljon kouluissa ja se vie minulta paljon aikaa. Olen nimittäin myös ajotunneilla ja olen niin iloinen, että kaikki teoriat on nyt käyty. Seuraavaksi ope varaili mulle liukasrataa ja mun pitä treenaa teoriakoetta varten. Kiireitä lisää pari tv-ohjelma projektia + kirjan kuvitus. Mutta kesällä pitäisi olla aikaa, kun en saanut mistään kesätöitäkään.

Mutta Misha on yllättävän rauhallinen nuoreksi koiraksi. Pidän siitä, että se jaksaa vain olla ja sitten kun tehdään jotain, niin se tekee sitä innolla. Se ei ole vieläkään tehnyt mitään tuhoja sillä välin kun olen pitkään poissa kotoa.

Ravaaminen onnistuu Mishalta silloin, kun se on hihnanpäässä, mutta kun lähden juoksemaan kun se on vapaana, niin se hyppii ja loikkii edessä niin että on pakko hidastella ja voivotella kun ei saa edes juosta.

Sille jäi ne propellikorvat. Mielialakorvat. Noutajakorvat... Miten niitä ny ikinä tykkää sanoa :'D