Pieni päivitys kuulumisista

Koska en ole nyt jaksanut pitkään aikaan päivittää, niin ajattelin, että nyt olisi korkea aika.

Misha vieläkin haukkuu vastaantulijoille. Myös ihmisille. En enään ikinä halua ottaa syksypentua, koska etenkin täällä peräpötkylässä ei ole paljoa ketään liikkeellä ja on muutenkin vaikeaa sosiaalistaa yhtään mihinkään. Toivon että kesällä saisin itsekin jonkun inspiraatiokärpäsenpureman, jolloin saisin raahattua itseäni vähän useammin ulos treenaamaan.

Olen nyt ollut todella paljon kouluissa ja se vie minulta paljon aikaa. Olen nimittäin myös ajotunneilla ja olen niin iloinen, että kaikki teoriat on nyt käyty. Seuraavaksi ope varaili mulle liukasrataa ja mun pitä treenaa teoriakoetta varten. Kiireitä lisää pari tv-ohjelma projektia + kirjan kuvitus. Mutta kesällä pitäisi olla aikaa, kun en saanut mistään kesätöitäkään.

Mutta Misha on yllättävän rauhallinen nuoreksi koiraksi. Pidän siitä, että se jaksaa vain olla ja sitten kun tehdään jotain, niin se tekee sitä innolla. Se ei ole vieläkään tehnyt mitään tuhoja sillä välin kun olen pitkään poissa kotoa.

Ravaaminen onnistuu Mishalta silloin, kun se on hihnanpäässä, mutta kun lähden juoksemaan kun se on vapaana, niin se hyppii ja loikkii edessä niin että on pakko hidastella ja voivotella kun ei saa edes juosta.

Sille jäi ne propellikorvat. Mielialakorvat. Noutajakorvat... Miten niitä ny ikinä tykkää sanoa :'D